!=
(Linux Ei ole Windows)

Other translations:      
Alkuperäinen artikkeli by: Dominic Humphries (englanniksi)
(Näkyy olevan uudempi versio. Käännös tulossa...)

(Huom: on linkki asiaan liittyvään netti-artikkeliin.)

Jos sinä, kuten minä, vietät aikaa Linux-foorumeilla, törmäät ennen pitkää kommentteihin, jotka menevät jotakuinkin näin:

"Hei! Olen käyttänyt linuxia muutaman päivän ja se on enimmäkseen loistava. Mutta ikävä kyllä [jokin asia] ei toimi kuten Windowsissa. Mikseivät kaikki ohjelmistokehittäjät uudelleenkirjoita kaikkia ohjelmia niin, että ne toimisivat enemmän niin kuin Windows. Olen varma, että Linux saisi enemmän käyttäjiä jos he tekisivät niin!"

Olet joskus jopa saattanut mennä vastaamaan näihin kysymyksiin, vain saadaksesi haukut sellaiselta Linux-aloittelijalta, joka luulee, että hänen ideansa, joka perustuu vuosien kokemukseen jollain toisella käyttöjärjestelmällä, sekä muutaman tunnin Linux-kokeiluun, on jotain vallankumouksellisen nerokasta, etkä sinä pidä siitä siksi, että olet "Vanhan koulukunnan Linux-käyttäjä" joka ajattelee, että graafiset käyttöympäristöt ovat paholaisen tuotoksia ja kaikki pitäisi pakottaa käyttämään Command linea (CLI).

Tämä artikkelin tarkoitus on selittää näille aloittelijoille, miksi heidän ideansa saavat ennemminkin haukkuja kuin positiivista palautetta.

Ensimmäisenä ja tärkeimpänä kaikkein käytetyin argumentti: "Jos Linux tekisi tämän, se saisi huomattavasti useamman ihmisen vaihtamaan Windowsista Linuxiin!"

Antakaapa minun selittää jotain, mikä on ensiarvoisen tärkeää Linuxin ymmärtämisessä: Linux-yhteisö ei yritä tuottaa tavalliselle Windows-käyttäjälle korvaavaa käyttöjärjestelmää. Linuxin tavoite ei ole "Linux jokaiseen koneeseen".

Usko pois. Se ei todellakaan ole se. On aivan totta, että molemmat ovat käyttöjärjestelmiä. Molempia voidaan käyttää samoihin tarkoituksiin. Se tekee Linuxista vaihtoehdon, ei korvaajaa. Se saattaa vaikuttaa vähäpätöiseltä huomiolta, mutta se on ensiarvoisen tärkeä.

Linux <=> Windows on kuin Moottoripyörät <=> Autot: Molemmat ovat kulkuneuvoja, joilla pääset paikasta A paikkaan B tietä pitkin. Ne kuitenkin ovat eri muotoisia, eri kokoisia, niissä on erilainen väritys ja ne ovat toimintaperusteiltaan aivan erilaiset. Ne eivät ole keskenään aivan yhteneviä. Niille löytyy erilaisia käyttökohteita ja niillä on eri vahvuudet & heikkoudet; sinun kuuluisi valita se, joka sinulle parhaiten soveltuu, eikä vain napata jompaakumpaa ja odottaa sen tekevän kaiken, mitä toinenkin kykenee tekemään.

Joku, joka ajaa autoa, saattaa jokin päivä istua ruuhkassa ja nähdä kuinka moottoripyörä lipuu hänen ohitseen. Hän saattaa kadehtia ajajan mahdollisuutta välttää jotakin, mikä on raastava ongelma autolle. Jos tämä autoilija silloin sanoisi " Tiedän kaiken autoista, joten tiedän varmasti kaiken myös moottoripyöristä!" , olisi hän väärässä.

• Jos tämä kyseinen autoilija ostaisi pyörän ja sitten huomaisi olevansa hiukan hämmentynyt siitä, että kaasu onkin käsin ohjattava kääntökahva eikä jalalla poljettava poljin, saattaisi hän valittaa, että moottoripyöriin pitäisi laittaa kaasupoljin.
• Jos tällä autoilijalla olisi vaimo ja kaksi lasta, hän saattaisi nähdä moottoripyörän yksipaikkaisuuden vikana. Hän saattaisi ehdottaa, että pyörät pitäisi rakentaa uudelleen niin, että ne kykenisivät kantamaan neljä ihmistä.
• Jos tämä autoilija yrittäisi ajaa jonnekin ja kaatuisi, koska ei ole tottunut pitämään huolta tasapainosta, hän saattaisi ehdottaa, että pyörät pitäisi suunnitella uudelleen nelipyöräisiksi.
• Jos autoilija joutuisi kallistelemaan itseään mutkissa, hän saattaisi ehdottaa, että pyöriin laitettaisiin vakauttimet, jotka pitäisivät hänet pystyssä mutkissa.
• Jos autoilija haluaisi olla varma ettei hänen pyöräänsä varastettaisi, hän saattaisi valittaa siitä, ettei siinä ole ovia, joilla lukita mahdolliset varkaat ulos, minkä vuoksi hänen pyöränsä on huomattavasti helpompi kohde varkaalle kuin auto.
• Jos autoilija kokisi kypärän rasitteena, hän saattaisi ehdottaa, että pyörien ohjaustankoihin laitettaisiin turvatyynyt vaihtoehtona ärsyttävälle kypärälle.

Ja jokaisessa näistä kohdista hän olisi väärässä. Koska hän ajattelee, että moottoripyörä korvaa auton. Hän kuvittelee, että pyörä kykenee ja sen kuuluu kyetä kaikkeen, mihin autokin. Hän ajattelee, että se voi toimia samalla tavalla kuin auto, että 'puuttuvat' auton ominaisuudet voidaan noin vain liittää mukaan.

Samaan tapaan hyvää tarkoittavat Linux aloittelijat tekevät ehdotuksia siitä, että Linuxista tehtäisiin enemmän sellainen, mihin he ovat tottuneet. Eikä se johda mihinkään. Linuxia ja Windowsia voidaan käyttää samoihin tehtäviin, mutta niin voidaan myös autoa ja moottoripyörää. Se ei tarkoita sitä, että voit noin vain siirtyä yhdestä toiseen, eikä se myöskään tarkoita, että toisen ominaisuudet voitaisiin tai niitä edes pitäisi siirtää suoraan yhdestä toiseen.

Liian monet ihmiset luulevat, että siirtyminen Windowsista Linuxiin on kuin vaihtaisi BMW:stä Mersuun. He luulevat, että hallintalaitteiden pitäisi olla samanlaiset, heidän taituruutensa pitäisi siirtyä suoraan ja kaikkien eroavaisuuksien pitäisi olla lähinnä kosmeettisia. He ajattelevat, että " Tarvitsen autoa liikkuakseni tiellä, tarvitsen käyttöjärjestelmän käyttääkseni tietokonetta. Kaikki autot toimivat samalla tavalla, niinpä kaikkien käyttöjärjestelmienkin kuuluisi toimia samalla tavalla." Asia ei kuitenkaan ole näin. " Tarvitsen kulkuneuvon liikkuakseni tiellä, tarvitsen käyttöjärjestelmän käyttääkseni tietokonetta. Tiedän, miten autoa ajetaan, en tiedä mitään moottoripyöristä. Tiedän, miten Windowsia käytetään, en tiedä mitään Linuxista." - tämä on oikein.

Windows-käyttäjän täytyy tajuta, että hän on ainoastaan kokenut Windows-käyttäjä, ei kokenut tietokoneen käyttäjä; aivan kuten autoilija on vain autoilija, ei kaikkien tiellä liikkuvien kulkuneuvojen kuljettaja. Linuxiin siirtyneen Windows-käyttäjän olisi ymmärrettävä, että hänestä on jälleen tullut aloittelija, aivan kuten autoilijasta moottoripyörällä. Windows-käyttäjän on oltava halukas oppimaan, että saman asian voi tehdä eri tavoilla, aivan kuten autoilijan on totuttava ohjaustankoon ratin sijasta ja kypärään, jota hänen ei ennen tarvinnut käyttää. Heidän täytyy olla valmiina hyväksymään se, että "erilainen" ei tarkoita "huonompaa".

Tämä yksinkertainen tosiasia aiheuttaa suuria vaikeuksia kokeneemmille Windows-käyttäjille. He siirtyvät Linuxiin monine Windows-tottumuksineen asenteenaan" Tiedän kyllä tasan tarkkaan miten tietokonetta käytetään, kiitosta vaan." Ongelma on, että he eivät oikeasti tiedä sitä. He tietävät ainoastaan sen, miten Windowsia käytetään. Nimenomaan näillä "tehokäyttäjillä" saattaa olla eniten ongelmia, kun he siirtyvät uuteen käyttöjärjestelmään: Heillä on huomattavasti enemmän unohdettavaa.

Siinä missä aloittelija sanoo " En tiedä miten tämä toimii." ja alkaa tutkia tai kysellä foorumeilla, Windows-tehokäyttäjä sanoo: " Tiedän miten tämä tehdään, teen vain näin, näin, näin ja sitten. . . se ei toimi! Typerä käyttöjärjestelmä!" Sitten he he toteavat. "Jos minä, näistä asioista jotain tietävä en kyennyt saamaan sitä toimimaan, aloittelijalla ei ole edes pienintäkään mahdollisuutta onnistua! Linux ei ole läheskään valmis kotikäyttöön!". He eivät huomaa, että kaikki heidän tietämyksensä toimii heitä vastaan, aiheuttaen heille vain enemmän ongelmia kuin hieman kokemattomammille käyttäjille. He ovat erehtyneet luulemaan, että Linux on eri ohjelmisto, joka tekee samat asiat kuin Windows, kun todellisuudessa se on eri ohjelmisto, joka tekee eri asioita. Se ei tee huonoa jälkeä samoissa asioissa, se tekee hyvää jälkeä vaihtoehtoisissa tehtävissä.

Linux on vaihtoehto, ei korvaaja Windowsille. Se ei tule koskaan olemaan korvaaja, koska sillä on erilaiset tavoitteet. Microsoftin tavoite on saada ohjelmistonsa niin moneen koneeseen kuin suinkin mahdollista, he haluavat tuottoa. Linuxilla ei ole sellaista tavoitetta, koska Linux on ilmainen. Linuxilla on täysin eri arvomaailma.

Ymmärtääksesi tämän sinun olisi ymmärrettävä jotain Vapaan/avoimen lähdekoodin ohjelmistosta (FOSS). On täysin ymmärrettävää, että Linux-aloittelijat eivät ymmärrä tätä vielä - se on heille aivan jotain uutta. He ovat tottuneet ajattelemaan asioita omistuspohjaisen ohjelmiston pohjalta. Joten antakaapa kun selitän asian:

Tyypillisesti tällaisen vapaan/avoimen ohjelman on luonut joku, joka on hiukan etsiskellyt jonkinlaista ohjelmaa, eikä ole löytänyt mieleistään, joten hän on kirjoittanut sellaisen itse. Sitten hän, koska on niin hyvä tyyppi, julkaisee ohjelmansa lähdekoodit ja sanoo maailmalle "Tehkää mitä tahdotte!". Hän voi tehdä näin, koska ohjelman monistaminen ei maksa mitään. Hänen on aivan sama antaa ohjelmansa koko maailman käyttöön, koska se ei maksa hänelle sen enempää kuin ohjelman pitäminen omana, poissa muiden saatavilta. Hän ei kärsi siitä, että antaa ohjelmansa pois.

Olisi kuitenkin hyvä muistaa tämä: Hän ei myöskään hyödy siitä, että antaa ohjelmansa pois. Riippumatta siitä, käyttääkö sitä yksi vai miljardi ihmistä. Tietysti hän saa mielihyvää siitä, että hän on onnistunut valmistamaan suositun tuotteen: Sitä käyttävien ihmisten lukumäärä voi tehdä hyvää egolle; tapa hankkia kunnioitusta. Mutta hän ei saa siitä lainkaan rahaa: Sitä tarkoittaa FOSS.

Jos ohjelma on hyvä, toiset kiinnostuvat siitä ja auttavat parantelemaan sitä. Se on FOSS:in suurin hyöty: Jokainen käyttäjä on potentiaalinen kehittäjä. Jokainen voi liittyä mukaan ja tehdä oman osansa ohjelman kehityksessä paremmin toimivaan, monipuolisempaan ja vähemmän bugiseen suuntaan. On hienoa, kun ohjelma kiinnostaa ohjelmakehittäjien yhteisöä. Ainoa, joka siitä tosin hyötyy on ohjelma itse. Se tekee ohjelmasta paremman. Se ei tee kehittäjästä rikkaampaa. Se vain luo lisää vaatimuksia hänen ajalleen.

FOSS on täydellinen vastakohta omistuspohjaiselle ohjelmistolle kuten Windows: FOSS:ssa on kyse vain ja ainoastaan itse ohjelmasta. Kyse ei ole käyttäjien määrästä. Kaupalliset ohjelmistostandardit määrittelevät täysin epäonnistuneeksi sellaisen ohjelmiston, joka toimii hyvin, mutta jolla on vain muutamia käyttäjiä. FOSS määrittelee sellaisen onnistuneeksi.

FOSS:ssa on kyse laadukkaiden, erilaisiin asioihin kykenevien ohjelmien valmistuksesta. Jos haluat käyttää sitä, sinun on käytettävä hiukan aikaa opetellaksesi, miten sitä käytetään. Se luotiin annettavaksi sinulle, ilmaiseksi. Sen luoneet ihmiset ovat käyttäneet paljon omaa aikaansa, ilman minkäänlaista henkilökohtaista hyötyä. Vähintä, mitä voisit tehdä heidän eteensä olisi, että käyttäisit hiukan omaa aikaasi ennen kuin alat valittaa, että se ei toimi kuten samantapainen Windows-ohjelma.

"Hahaa, nyt jäit kiinni," sanoo aloittelija mutisten. "On olemassa Linux-projekteja, joiden tarkoitus on korvata Windows, ei olla pelkkä vaihtoehto. "

On helppo huomata, mistä tämä idea syntyi. KDE ja Gnome esimerkiksi tuottavat käyttöliittymän, joka on huomattavasti windowsmaisempi kuin tyypilliset Linuxin ikkunointimanagerit ja komentorivi. Linspire on jakelu, joka perustuu lähes kokonaan ajatukseen tehdä Linuxista windowsmainen.

Kuitenkin, paradoksaalisesti nämä todistavat paremmin minun, kuin aloittelijan kannan oikeaksi.

Miksi näin? Koska nämä projektit ovat tavallisia FOSS-projekteja, joissa on kyse kokonaan ohjelmistojen kehittämisestä parempaan suuntaan. Ainoa ero on se, että yksi näiden projektien laadun määritelmistä on "Kuinka helposti Windows-käyttäjä osaa käyttää sitä?"

Kun olet sisäistänyt tämän, et voi muuta kuin myöntää, että nämä ovat 100% tyypillistä Linuxia, tavoitteenaan kehittää parempia ohjelmia. Näiden projektien takana ovat vielä jopa enemmän epäitsekkäät kehittäjät, kuin mitä Linuxin kehittäjät yleensä: He eivät kirjoita ohjelmia omaan käyttöönsä, koska he tuntevat Linuxin erittäin hyvin, sen sijaan he kirjoittavat ohjelmia vain toisten eduksi: Ohjelmia, jotka tekevät siirtymisen Windowsista Linuxiin helpommaksi.

Nämä kehittäjät ovat tajunneet, että on olemassa Windows-käyttäjiä, jotka haluavat siirtyä Linuxiin ja ovat käyttäneet paljon voimavaroja luodakseen Linux-ympäristön, joka vaikuttaisi jokseenkin tutulta Windows-käyttäjille. He eivät ole tehneet tätä korvatakseen Windowsia, vaikka lopputulos saattaakin antaa sen vaikutelman. Tavoite on eri, se ei ole luoda korvaajaa Windowsille; tavoite on helpottaa Windows-käyttäjän siirtymistä Linuxiin.

Ei ole mitenkään epätavallista nähdä yhteisöissä vihamielisyyttä näitä projekteja kohtaan. Osalle siitä löytyy aivan järkevät, varsin ymmärrettävät syyt ("KDE on resurssisyöppö, joten käytä Fluxboxia") mutta osa tästä vihamielisyydestä vaikuttaa täysin perusteettomalta, "Windowsmainen ohjelma on huono" -asenne. Tämä ei varsinaisesti ole anti-MS tai anti-Windows asennetta. Se on pikemminkin huomattavasti ymmärrettävämpää inhoa sitä kohtaan, mitä ei ymmärretä.

'Tyypillinen' Linux käyttäjä on harrastelija: Hän käyttää tietokoneita, koska niitä on hauska käyttää, ohjelmointi on hauskaa, hakkerointi on hauskaa. Linux on huomattavasti parempi käyttöjärjestelmä hakkeroinnin harrastelijalle: Hän voi purkaa sen osiksi aivan pohjia myöten ja kasata sen uudelleen juuri niin kuin parhaaksi näkee.

Kuitenkin tällä hetkellä suurin osa uusista Linux käyttäjistä ei ole harrastelijoita tai hakkereita. He haluavat tietokoneen, joka vain toimii, tietokoneen, joka toimii kuin Windows. He eivät ole kiinnostuneita säätämään Linuxia toimimaan tavalla, jolla he sen haluavat toimivan, he haluavat sen toimivan ilman minkäänlaista säätämistä.

Se on ihan ok, mutta tyypillisen Linux-käyttäjän näkökulmasta se on kuin joku haluaisi legoauton, joka on kasattu valmiiksi ja liimattu kasaan niin, ettei sitä voi purkaa. Se kuulostaa heistä oudolta. Ainoa tapa, jolla he osaavat reagoida siihen on hämmästellä "Miksi ihmeessä kukaan haluaisi sellaista?"

Se on järjetöntä. Jos haluat valmiiksi kasatun auton pienoismallin, osta leluauto. Jos haluat auton, jonka voit kasata ja purkaa, osta Legoja. Miksi kukaan haluaisi Lego-auton, jota voi käyttää vain leluautona? Legojen koko idea perustuu siihen, että pidät hauskaa kasaamalla sen itse!

Tällä tavoin tyypillinen Linux-käyttäjä reagoi kysymykseen "Miksei se voi vain toimia?": "Jos haluat sen pelkästään toimivan ilman säätöjä, käytä Windowsia. Jos haluat säätää sitä, käytä Linuxia. Miksi ihmeessä haluat vaihtaa Linuxiin jos sinulla ei ole minkäänlaista kiinnostusta hyödyntää sen avoimen lähdekoodin luonnetta?"

Yleensä vastaus on, että ihmiset eivät itseasiassa halua siirtyä Linuxiin. He haluavat vain siirtyä pois Windowsista: He juoksevat pakoon viruksia; he pakenevat haittaohjelmia; he haluavat irti rajoituksista sen suhteen, miten he käyttävät ostamiaan maksullisia ohjelmistoja; he haluavat irti E.U.L.A:n otteesta. He eivät yritä päästä sisään Linuxiin, he yrittävät päästä ulos Windowsista. Linux nyt vain sattuu olemaan parhaiten tunnettu vaihtoehto. 

Tästä lisää myöhemmin. . .

Tässä vaiheessa saatat ajatella "Selvä, se selittää, miksi kehittäjät eivät tee harkittuja liikkeitä tehdäkseen ohjelmistaan enemmän Windowsin kaltaisia. Mutta kyllähän Linux-ohjelmille voitaisiin antaa Windows-käyttäjäystävällinen, graafinen käyttöliittymä ilman, että se sotisi millään tavoin FOSS:n periaatteita vastaan? "

Tästä tässä asiassa ei kuitenkaan ole kyse.

Ensinnäkin: Luuletko todellakin, että joku, joka luo ohjelman antaa sille tarkoituksellisesti vaikean käyttöliittymän?

Kun joku käyttää valtavasti omaa aikaansa ohjelman luontiin, hän tekee käyttöliittymästä niin hyvän kuin mahdollista . Käyttöliittymä on valtavan tärkeä osa ohjelmaa: toiminnoista ei ole mitään hyötyä ellet pääse niihin käsiksi käyttöliittymän kautta. Et välttämättä tiedä tätä, mutta sille, että käyttöliittymä toimii miten toimii, on aina jokin syy. Ja mikä se syy sitten on? Se, että kyseinen käyttöliittymä on paras, minkä ohjelmoija kykeni luomaan.

Mietipä tätä ennen kuin rupeat inttämään, että Windowsmaisempi käyttöliittymä tekisi ohjelmasta paremman: Ohjelman luoja, ohjelmoija, joka sattuneesta syystä tuntee huomattavasti sinua paremmin tämän ohjelman, on kanssasi eri mieltä. Hän saattaa olla väärässä, mutta se on melko epätodennäköistä.

Toiseksi: On jo olemassa kivoja, Windows-käyttäjäystävällisiä graafisia käyttöliittymiä. Juuri nyt mieleeni ei tule ainuttakaan toimintoa, jota et voisi suorittaa graafisen käyttöliittymän kautta, oli kyseessä sitten kuinka korkeatasoinen toiminto tahansa. Voit kääntää kernelin (make xconfig), säätää palomuuria (fwbuilder), osioida kiintolevysi (qtparted). . . kaikkea löytyy, kaunista, interaktiivista, intuitiivista ja käyttäjäystävällistä.

Linuxin 'julkaisuketju' ei ole samanlainen kuin Windowsin. Et saa aivan ensimmäisenä viimeisteltyä, kiillotettua graafista pakettia. Graafinen käyttöliittymä lisää ohjelman monimutkaisuutta tuomatta siihen mitään lisätoimintoja. Täällä ohjelmoija ei rupea suunnittelemaan nätin näköistä käyttöliittymää, joka ei tee mitään. Hän suunnittelee ohjelman, joka tekee sitä mitä hän sen haluaa tekevän.

Ensimmäinen asia, mitä ohjelma tekee on olla käytettävissä command linen kautta. Sillä luultavasti on kaikenlaisia käynnistysoptioita ja mahdollisesti pitkä konfiguraatiotiedosto. Tästä homma lähtee liikkeelle, koska ohjelmalta vaaditaan toimivuutta. Kaikki muu tulee myöhemmin. Jopa silloinkin kun ohjelmalla on kaunis graafinen käyttöliittymä, on tärkeää muistaa, että sitä yleensä voidaan edelleen käyttää täysipainoisesti Command linen ja konfiguraatiotiedostojen kautta.

• Tämä johtuu siitä, että command linesta on monia etuja: Command line on yleismaailmallinen. Se löytyy jokaisesta Linux-järjestelmästä. Jokainen ohjelma voidaan ajaa sen kautta. Sen kautta on helppo käyttää ohjelmia etäyhteyksissä.
  Mikään näistä ei päde graafiseen käyttöliittymään: Joistakin Linux-koneista puuttuu X11-ikkunointijärjestelmä; Joillain ohjelmilla ei ole graafista käyttöliittymää; Joitakin ohjelmia ei löydy graafisista valikoista; Usein ei ole mitenkään helppoa tai käytännöllistä käyttää graafisia työkaluja etäyhteyksissä.

Lisäksi saman työn hoitamiseen saattaa olla olemassa monia eri graafisia käyttöliittymiä ja on mahdotonta sanoa, mitä sinulla on asennettuna.

Joten muista tämä, jos kysyt "Miten [teen tämän] ?", sinulle neuvotaan enimmäkseen miten asia tehdään command linen kautta. Se ei tarkoita, että sen voi tehdä vain command linen kautta. Se vain heijastelee graafisen käyttöliittymän ja command linen välistä tärkeysjärjestystä ohjelmaprojektien kehityskaaressa.

• Windowsissa kaikki pyörii graafisen käyttöliittymän ympärillä. Windows on kokonaan graafiseen ympäristöön pohjautuva järjestelmä, jolla on säälittävä (mutta pian paraneva) command line. Sellaisia Windows-ohjelmia, jotka eivät perustuisi graafiseen ympäristöön, ei juurikaan ole. Se tahtoo saada ihmiset ajattelemaan, että graafinen liittymä on elintärkeä ja itsestään selvä osa ohjelmaa. Linuxissa ohjelma julkaistaan heti, kun se toimii. Graafinen liittymä siihen saatetaan lisätä vasta sitten, kun siitä on tullut vakaa, jokseenkin bugivapaa ja monipuolinen.
  Yritä ajatella ohjelmaa, jolta puuttuu auttava graafinen liittymä ennemmin "esijulkaisuna", kuin viimeisteltynä tuotteena. FOSS on hyvin harvoin 'viimeistelty', sitä parannellaan jatkuvasti. Aikanaan siitä tehdään käyttäjäystävällinen. Mutta enimmäkseen on tärkeää saada se toimimaan paremmin, kuin saada se 'tuntumaan' paremmalta. Ole iloinen siitä, että saat käyttöösi kaiken toimivuuden kauan ennen kaikkia niitä raukkoja, jotka tarvitsevat hyvän graafisen käyttöliittymän, sen sijaan, että vaatisivat huomisen ohjelmia tänään. FOSS on ennemminkin matka kuin päämäärä.

Viimeisin asia, jonka joudut sisäistämään tästä on, että graafinen käyttöliittymä johonkin ohjelmaan on usein erillinen ohjelma. Se on saatettu jopa kehittää täysin erillään alkuperäisestä ohjelmasta, aivan eri ihmisten toimesta. Jos haluat graafisen käyttöliittymän, ei ole mitenkään epätavallista, että se ei sisälly ohjelmaan ja joudut asentamaan sen erikseen.

Tämä tarkoittaa, luonnollisesti, ylimääräistä vaihetta, jotta saisit sen tutun windowsmaisen graafisen käyttäytymisen, mutta se ei silti poista sitä faktaa, että voit juuri nyt tehdä jotakuinkin mitä tahansa kauniin, "aivan Windowsin näköisen" graafisen käyttöliittymän kautta. Sinun pitää kuitenkin muistaa: graafinen käyttöliittymä on yleensä VIIMEINEN, ei ensimmäinen vaihe. Linux ei arvosta ulkonäköä enemmän kuin toimivuutta.

Kolmanneksi: Linux on pääsääntöisesti suunniteltu ennemmin hyvin asiantuntevalle, tietäväiselle käyttäjälle, kuin tietämättömälle aloittelijalle. Tämä johtuu kahdesta syystä:

• Tietämättömyys voi olla autuasta, mutta se on myös erittäin lyhytnäköistä. Tietämys on ikuista. Saattaa viedä päiviä, viikkoja tai kuukausia saada oma tietämys "Linux aloittelijan" tasolta "keskimääräisen Linux käyttäjän" tasolle, mutta kun kerran olet saavuttanut sen, sinulla on vuosiksi Linuxin käyttötaitoa.
  Se, että joku kirjoittaisi paljon koodia tehdäkseen ohjelmista helpompia aloittelijoille, olisi kuin jos joku pulttaisi pysyvästi apupyörät kiinni polkupyöriin. Ne saattaisivat tehdä siitä helppoa alun pitäen, mutta entä myöhemmin. . ?
  Et varmastikaan ostaisi nyt polkupyörää, jossa on apupyörät. Se ei johtuisi siitä, että olet jokin anti-käyttäjäystävällisyysfriikki. Ei todellakaan, vaan se johtuisi siitä, että ne olisivat sinulle hyödyttömät, ne olisivat hyödyttömät kaikille muille paitsi aloittelijoille, muilla ne olisivat vain tiellä.
• Ei ole mitään väliä, miten hyvä jokin ohjelma on, se voi olla vain niin hyvä kuin käyttäjänsä. Maailman turvallisinkaan ovi ei ole mikään este varkaille, jos jätät ikkunan auki, oven lukitsematta, tai avaimet lukkoon. Maailman parhaiten rakennettu moottori ei kestä mitenkään erityisen pitkään, jos tankkaat sen vääränlaisella polttoaineella.
  Linux antaa kaiken mahdin käyttäjän käsiin. Siihen sisältyy myös mahti rikkoa se. Kukaan ei hyödy sellaisesta tilanteesta. Ainoa tapa pitää Linux toimivana, on opiskella riittävästi, mitä olet tekemässä. Se että joku tekisi käyttäjälle helpompaa leikkiä toiminnoilla, joita hän ei ymmärrä, tekisi vain todennäköisempää siitä, että hän vahingossa rikkoisi jotain.

Neljänneksi: Missä kohtaa yllä olevassa tekstissä näit jotain, jonka mukaan FOSS itseasiassa hyötyisi siitä, että se saisi houkuteltua lisää käyttäjiä Windows-käyttäjistä?

Ota oma aikasi. Lue uudestaan jos haluat. Jaksan kyllä odottaa.

Linuxin ja FOSS:n johtava periaate on tehdä hyviä ohjelmia. Kyse ei ole siitä, että tehdään Windowsin korvaava ohjelma. Ainoa asia, mistä tyypillinen Windows-käyttäjä puhuu, valittaessaan Linuxista on: "Se ei toimi niin kuin sama asia Windowsissa."

Ei, se ei todellakaan toimi sillä tavalla. Jos Linux toimisi kuin Windows, Linux olisi perseestä. Se olisi ala-arvoinen Windows-kopio, jota kukaan ei käyttäisi. Syy siihen, että ihmiset ovat niin intohimoisesti ihastuneita Linuxiin on se, että se ei toimi kuin Windows. Se ei tee kaikkea puolestasi, se ei oleta, että olet ainainen tietämätön aloittelija, se ei piilota kaikkia sisäisiä toimintoja sinulta.

Windows ajeluttaa sinua ympäriinsä; Linux antaa sinulle avaimet ja laittaa sinut kuskin istuimelle. On oma ongelmasi, jos et osaa ajaa. Se on sinun puutteesi. On paljon ihmisiä, jotka auttavat sinua jos vain kysyt. Jos teet ehdotuksen jostain ominaisuudesta, joka vastaa jotakuinkin vakionopeuden säätimen lisäämistä. Saatat saada jotain aikaiseksi: Tämä jättäisi kuljettajalle vallan, mutta siitä olisi jotain hyötyä. Et kuitenkaan pääse mitenkään erityisen pitkälle, jos yrität saada jonkun vakuuttuneeksi siitä, että Linux tarvitsisi kuljettajan.

"Mutta Linux muuttuisi niin paljon yleisemmäksi!", itkee aloittelija.

Näin todellakin saattaisi käydä. Mutta kuinka moni Linux-kehittäjä hyötyisi siitä, että Linuxista tulisi yleinen? Linux on ilmainen. Yksikään sitä kehittäneistä ihmisistä ei hyötyisi suuremmasta käyttäjäkunnasta. Yksikään Linux-foorumeilla olevista ihmisistä ei hyötyisi suuremmasta käyttäjäkunnasta. Linuxin tavoite ei ole "saada suurempi käyttäjäkunta" - se on kaupallisten ohjelmistojen tavoite.

Linuxin tavoite on tehdä todella hyvä käyttöjärjestelmä. Kehittäjät työskentelevät lisätäkseen ominaisuuksia, poistaakseen bugeja ja parannellakseen jo olemassa olevia osia. He eivät kuluta aikaansa valmistaen tauluja, jotka mainostavat miten hyvälaatuinen heidän tuotteensa on. Sen pitäisi jo kertoa jotain siitä, mitä he asettavat etusijalle.

Ja katso, mitä tämä lähestymistapa on tehnyt Linuxin käyttäjäkunnalle: Se on saanut sen kasvamaan. Alussa Linux oli aivan pikkuinen, sittemmin siitä on tullut jotain suurta. Entä miksi se sitten on kiinnostanut niin monia? Koska se on aina keskittynyt laatuun. Käyttäjät, jotka ovat kiinnostuneita Linuxista, ovat käyttäjiä, jotka haluavat vapautta ja laatua, jota vain FOSS voi heille tarjota. Linuxista tuli suuri, koska se ei välittänyt lainkaan siitä miten suuri siitä tulisi. Kehittäjät, jotka keskittyivät yksinomaan saamaan sen toimimaan hyvin, kiinnostivat käyttäjiä, jotka halusivat käyttöjärjestelmän, joka toimii hyvin.

Se, jos tämä kaikki yllättäen vain sysättäisiin syrjään ja sen sijaan keskityttäisiin vain tekemään Linuxista Windowsin korvaajaa, ikään kuin tappaisi kaiken sen, mikä teki Linuxista sen mitä se on nyt. On olemassa yhtiöitä, jotka ovat nähneet Linuxin kasvun ja haluavat rahastaa sillä. He ovat turhautuneita GPL:en, joka tekee Linuxin myynnistä Microsoftin hinnoilla erittäin vaikeaa. "Linux kuolee, jos se pysyy avoimena," he sanovat, "koska kukaan ei voi tehdä rahaa sillä noin vain."

He eivät ymmärrä, että Linuxin kaupallistaminen olisi kuin tappaisi kultamunia munivan hanhen. Linuxista tuli suuri, koska se oli FOSS:a, eikä kukaan yrittänyt tehdä siitä Windowsin korvaajaa. Linux kukoistaa, koska se taistelee Windowsia vastaan rintamalla, jolla Microsoft ei voi koskaan voittaa sitä: Avoimuudessa ja laadussa.

Useimmille Windows-käyttäjille Linux on huono Windows-kopio. Siinä on vähemmän näennäisiä toimintoja, vähemmän integraatiota ja huomattavasti enemmän monimutkaisuutta. Sen tyyppinen käyttäjä näkee Linuxin huonona käyttöjärjestelmänä. Ja aivan oikeutetusti sillä se ei vastaa heidän tarpeitaan. He tarvitsevat käyttöjärjestelmän, jota on erittäin yksinkertaista käyttää ja joka tekee kaiken, ilman että heidän tarvitsee opetella yhtään mitään.

Windows on luotu "ei-teknisille" käyttäjille Näiden käyttäjien keskuudessa vallitsee varsin yleinen ennakkoluulo, että Linux on vaikeakäyttöinen. Tämä ei pidä paikkaansa, mutta on varsin ymmärrettävä väärinkäsitys.

Linux on itseasiassa autuaan helppokäyttöinen. Oikeastaan se on erittäin helppokäyttöinen. Syy siihen, ettei sitä yleensä nähdä näin? Koska termiä "helppokäyttöisyys" on vääristelty niin pahasti. Normaalikäytössä "helppokäyttöinen" tarkoittaa nykyään "helppo tehdä jotain, ilman että etukäteen tietää miten se tehdään". Mutta sehän ei oikeastaan ole "helppo käyttää", eikö totta? Se on "helppo tajuta". Se on kuin ero kahden seuraavan esimerkin välillä:

• Kassakaappi, jonka päällä on lappu, jossa lukee "Voit avata tämän kaapin kääntämällä valitsimen numeroon 32, sitten 64, sitten 18, sitten 9 ja kääntämällä avainta ja lopuksi vääntämällä kahvan ylös"

• Auto, jonka ovet voit avata painamalla kaukosäätimen "avaa" nappia.

Auton ovien avaaminen on huomattavasti helpompaa, eikö totta? Yksi ainoa nappi missä tahansa auton lähettyvillä vastaan useita tarkkaan määriteltyjä valitsimen pyöräytyksiä. Kuitenkin, jollekulle, joka ei tiedä kuinka avata kumpaakaan, on helpompaa avata kassakaappi kuin auto: Kassakaapissa on selkeät ohjeet, kun taas autossa on vain jotain nappeja, jotka eivät edes ole kiinni autossa.

Linux on samanlainen. Se on helppokäyttöinen, jos vain tiedät miten sitä käytetään. Sitä on helppo käyttää, mutta sitä ei aina ole helppo oppia. Huomaat Linuxin helppouden vain, jos olet halukas kuluttamaan aikaa sen oppimiseen. Mitä yksinkertaisempiin vaiheisiin rikot jonkin tehtävän, sitä useamman vaiheen joudut väistämättä käymään läpi suorittaaksesi tämän tehtävän.

Kokeilepa tätä mielivaltaista harjoitusta esimerkkinä: Haluat siirtää viisi riviä tekstiä dokumentin keskeltä loppuun.

MS Wordissa; MS WordPadissa; tai MS Notepadissa; kaikki "käyttäjäystävällisiä" Windows tekstieditoreita, nopein tapa tehdä tämä on:
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-Shift-Alas
- Ctrl-X
- Ctrl-End
- Ctrl-V

(Näin olettaen että käytät näppäimistöä. Muussa tapauksessa joudut tekemään muutamia klikkaa-ja-vedä hiiri operaatioita ja toimivan autoscroll-toiminnon.)

vi:ssä sama tehtävä hoituu näin:
- d5d
- Shift-g
- p

(Tai jos tunnet vi:n todella hyvin, myös":1,5m$" hoitaa homman!)

Vi, joka on jotakuinkin niin "epäkäyttäjäystävällinen" kuin vain voi, voittaa Microsoftin tuotteet vaikka toinen käsi selän takana. Miksi? Koska vi suunniteltiin käytännölliseksi, kun taas Microsoft suunnittelee tuotteensa "käyttäjäystävällisiksi". Microsoft hajottaa kaiken yksinkertaisiksi vaiheiksi ja näin vaaditaan useampi vaihe saman tehtävän suorittamiseen.

Tämä tekee vi:stä huomattavasti nopeamman ja helpomman käyttää käytännössä kaikkiin tekstin editointitehtäviin. Sinun täytyy vain tietää kuinka sitä käytetään. Jos et tiedä, että "d5d" tarkoittaa "Sijoita viisi riviä tekstistä puskuriin ja tuhoa ne dokumentista", saat taistella saadaksesi vi:n toimimaan. Jos taas tiedät, niin kaikki sujuu mainiosti.

Joten kun joku aloittelija näkee miten nopeasti ja helposti kokenut vi:n käyttäjä saa tehtyä asioita, hän on välittömästi samaa mieltä siitä, että vi voittaa Wordin tekstin editoinnissa. Sitten hän yrittää käyttää sitä itse. Hän käynnistää sen, saa eteensä ruudun täydeltä ~s:iä ja kun hän yrittää kirjoittaa, mitään ei tapahdu.

Hän ottaa selvää kirjoitus- ja komentotiloista ja yrittää käyttää vi:ä rajoitetuilla tiedoilla sen toiminnoista. hän kamppailee, koska on niin paljon asioita, joita hänen on opittava saadakseen vi toimimaan. Sitten hän valittaa "vi olisi paljon parempi, jos se olisi helppokäyttöinen kuin Word!"

Mutta todellinen ongelma on kuitenkin "En tiedä kuinka vi:tä käytetään, enkä viitsi opetella." Tämä tosin tarkoittaisi, että ongelma on hänessä itsessään, joten hän sysää syyn ohjelmalle, unohtaen samalla kaikki ne tuhannet ihmiset, jotka käyttävät vi:ä onnellisena ilman minkäänlaisia ongelmia: Ei, hänestä se on liian vaikeakäyttöinen ja siten sitä pitäisi muuttaa!

Ja usko pois, jos hän onnistuu tekemään tekstieditorin, joka on yhtä "käyttäjäystävällinen" kuin Word ja yhtä käytännöllinen kuin vi, hän saisi pelkkää kiitosta. Itseasiassa hän luultavasti saisi Nobelin äärimmäisestä taitavuudesta, koska se olisi jotain, mitä kukaan ei ole vielä onnistunut tekemään. Pelkästään valittamalla siitä miten vaikea vi on käyttää, hän saa osakseen pelkkää pilkkaa. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että vi:ssä ei ole mitään vikaa, vika on hänessä itsessään.

Osoitteesta UserFriendly.org Copyright © 2004 J.D. "Illiad" Frazer.

Se on kuin ostaisit da Vincin siveltimen ja sen jälkeen alkaisit valittaa, ettet edelleenkään osaa maalata. Ei se sivellin Mona Lisaa tehnyt, sen tekivät taiteilijan taidot. Sivellin on työkalu, jonka käyttö vaatii taitoa. Sitä taitoa ei voi saada muuten kuin harjoittelemalla.

Sama pätee vi:in. Sama pätee moneen muuhun Linux-ohjelmaan, joista uudet käyttäjät valittavat, että "se on liian vaikea" tai "ei riittävän intuitiivinen", oli kyseessä sitten tekstieditorista, ohjelmapakettien hallinnasta tai itse command linesta.

Ennen kuin rupeat inttämään, että jokin asia Linuxissa pitäisi korjata, olisi hyvä pohtia erästä asiaa: "Onko kokeneilla käyttäjillä ongelmia kyseisen asian kanssa?"

Mikäli vastaus on "Ei", on vika sinussa. Jos toiset kykenevät käyttämään sitä, niin miksi et sinä? Oletko käyttänyt aikaa sen käytön opetteluun? Vai odotitko sen vain toimivan alun pitäen niin kuin sinä oletat sen toimivan?

"Käyttäjäystävällinen" ja "raa'an käytännöllinen" ovat eri asioita. Kaikki pikku namikat ja valikot, jotka ovat oleellisia tehtäessä ohjelmasta yksinkertaisen, ovat vain hidasteita, jotka tulevat tielle kokeneemman käyttäjän käytössä. Ero tässä on sama, kuin ero sen väillä, navigoitko paikasta A paikkaan B käyttäen karttaa & kompassia, vai seuraatko tienviittoja: Kuka tahansa löytää perille seuraamalla viittoja, mutta aikaa kuluu kaksinkertainen määrä verrattuna johonkuhun, joka tietää suoran tien perille.

Jos haluan liittää jonkin kaavan arvon Exelissä, joudun tekemään sen Edit->Paste Special->Paste Values -valikkojen kautta. En halua navigoida kaikkien näiden 'ystävällisten' piikki-lihassa-valikoiden, alivalikoiden ja ikkunoiden kautta. Haluan vain tehdä sen. Ollakseni reilu, sanottakoon että jos uudelleen ohjelmoin pikanäppäimet ja tallennan joitakin makroja, voin saada Excelin ja Wordin tekemään suurimman osan asioista yhdellä napin painalluksella.

Mutta sepä ei olisi mitenkään erityisen käyttäjäystävällistä, vai olisiko? Se vaatisi käyttäjää kuluttamaan paljon aikaa ohjelmaan. Linux vaatii käyttäjäänsä kuluttamaan aikaa siihen, että hän opettelee, miten käyttää olemassa olevaa käytännöllisyyttä. "Käyttäjäystävälliset" ohjelmat laittavat sinut kuluttamaan aikaa käytännöllisyyden luomiseen.

Jos pidät enemmän siitä, niin sen kuin teet asiat sillä tavalla. Älä kuitenkaan koskaan unohda vika on omassa tietämättömyydessäsi, ei ohjelmassa. Kaikki Linux-ohjelmat ovat helppoja käyttää, kunhan tiedät, miten niitä käytetään. Mikäli et sitä tiedä, asiat käyvät vaikeiksi, eikä siinä ole kyse siitä, että ohjelmassa olisi jotain vikaa.

Tässä vaiheessa sinusta saattaa ruveta tuntumaan, että Linuxilla on asennevamma. Se ei halua käyttäjiä, se ei halua tehdä käyttäjiensä elämästä helppoa. . . se on vain elvisteleville l33t h4xx0r53i113!

Tämän kauempana totuutta ei juuri voitaisi olla. Tietysti Linux haluaa käyttäjiä! Eikä se tietenkään halua tehdä asioista vaikeita. Päinvastoin: Vaikeakäyttöinen ohjelma on huono ohjelma.

Sinun pitää ymmärtää, että tämä saatetaan määritellä eri tavalla kuin siinä 'perinteisessä' kaupallisten ohjelmien kulttuurissa, johon olet tottunut.

Linux haluaa käyttäjiä jotka haluavat Linuxin. Ja tämä ei tarkoita pelkästään nimellistä haluamista. Tämä tarkoittaa koko paketin haluamista: Ilmaista, avoimen lähdekoodin ohjelmistoa; mahdollisuutta säätää ja leikkiä ohjelmilla; mahtia olla kuljettajan penkillä ja hallita kaikkea.

Sitä Linux on. Siitä tässä kaikessa on kyse. Monet ihmiset siirtyvä Linuxiin, koska he ovat väsyneitä viruksiin, kyllästyneitä haittaohjelmiin, kyllästyneitä vakoiluohjelmiin. Se on ihan ymmärrettävää. Nämä ihmiset eivät halua Linuxia. Todellisuudessa he haluavat Windowsin ilman vikoja. He eivät oikeasti halua Linuxia, joten miksi Linux haluaisi heidät?

Jos he kokeilevat Linuxia virusten takia ja sitten huomaavat pitävänsä ajatuksesta käyttöjärjestelmästä, jota he itse hallitsevat. . . Silloin he todella haluavat Linuxin. Silloin myös Linux haluaa heidät.

Ennen kuin päätät haluavasi siirtyä Linuxiin, kysy itseltäsi "Miksi haluan vaihtaa?"

Jos vastaus on "Haluan käyttöjärjestelmän, joka antaa kaiken vallan käyttäjälle ja odottaa hänen tietävän, kuinka sitä käytetään": Hanki Linux. Joudut käyttämään kohtalaisen määrän aikaa ennen kuin saat siitä sellaisen kuin haluat, mutta ennen pitkää sinut palkitaan tietokoneella, joka toimii juuri niin kuin sinä haluat sen toimivan.

MUTTA. . .

Jos vastaus on "Haluan Windowsin ilman ongelmia": Tee puhdas Windows XP SP2 asennus; asenna hyvä palomuuri; asenna hyvä viruksen torjunta; älä koskaan käytä IE:tä netin selailuun; päivitä säännöllisesti; uudelleenkäynnistä jokaisen asennuksen jälkeen; ja ota selvää hyvistä turvakäytännöistä. Itselläni on ollut Windows 3.1, 95, 98, NT, ja XP, eikä minulla ole koskaan ollut virusta, en ole kärsinyt spywaresta, eikä koneelleni ole murtauduttu. Windows voi olla turvallinen ja vakaa käyttöjärjestelmä, sinun on vain pidettävä huoli siitä, että se pysyy sellaisena.

Jos vastaus on "Haluan korvaajan Windowsille ilman ongelmia": Osta Applen Mac. Olen kuullut upeita asioita OS X:n Tiger versiosta, lisäksi heillä on joitakin varsin tyylikkään näköisiä laitteita. Joudut tietysti ostamaan uuden tietokoneen, mutta saat sen mitä haluat.

Kummassakaan tapauksessa, älä vaihda Linuxiin. Petyt sekä ohjelmiin että yhteisöön. Linux ei ole Windows.

Jotain palautetta, hyvää tai pahaa alkup. artikkelin kirjoittajalle tästä artikkelista, tänne vaan tai laittakaa kommenttia blogiin.
(IHAN VAAN KAIKEN VARALTA HUOMAUTTAISIN, ETTÄ VOI MENNÄ PAREMMIN PERILLE JOS KIRJOITTAA ENGLANNIKSI)

(Jotain valittamista tästä käännöksestä? Laittakaa tänne. (HUOM! Ei kehujakaan pahalla katota :) )) Niin ja tämän voi laittaa ihan suomeksi...

Tämän työn oikeudet omistaa Dominic Humphries. Tätä voidaan levittää Creative Commons Licensen alaisuudessa. Alkuperäisen dokumentin osoite (http://linux.oneandoneis2.org/LNW.htm) täytyy sisältyä uudelleen julkaisuun.